HÄMEENKYRÖN VANHA KANSAKOULU

KOULUKUVA 1800 – 1900 LUVUN VAIHTEESTA

 

Ajatus ylemmän kansakoulun perustamisesta Hämeenkyröön sai alkunsa kirkkoherran pappilasta ja kirkkoherran perheen tuttavapiiristä.
Kuntakokouksessa elokuussa 1869 kiinnitettiin voimakkaasti huomiota siihen epäkohtaan, joka vallitsi Hämeenkyrön kansanopetusoloissa. Kuntakokouksen puheenjohtajana toimi Juho Forsman ja paljolti hänen puheenvuorojensa jälkeen kokous yksimielisesti päätti perustaa emäkirkon luokse vakinaisen ja yleisen kansakoulun. Senaatti hyväksyi 1873 hämeenkyröläisten koulusuunnitelmat. Urakkasopimus voitiin hyväksyä ja koulu valmistui määräaikaan mennessä ja opetus pääsi alkamaan syksyllä 1875.
Koulussa oli kahtena ensimmäisenä vuonna vain poikaoppilaita, mutta myös tyttöjen opetukseen alettiin kiinnittää huomiota. Kuntakokous päättikin aloittaa myös tyttöjen opetuksen, koska tilatkin tätä varten olivat valmiina. Syksyllä 1877 otettiin ensimmäiset tytöt koulun kirjoihin.

Ensimmäistä koulurakennusta kohtasi pian onnettomuus. Tulipalo tuhosi sen 28.11.1877 perustuksiaan myöten. Palaneen koulun tilalle rakennettiin kuitenkin uusi ”vanhalle kivijalalle”. Se valmistui syksyllä 1878.

 

Koulukuva 1950 luvulta

 

Tilantarpeen ja kasvaneen oppilasmäärän vuoksi rakennettiin Hämeenkyröön uusi keskuskoulu vuonna 1966. Vuoteen 1986 vanhass koulurakennuksessa toimi erilaisia yrityksiä, kansalaisopisto ja vuokra-asuntoja, kunnes vuonna 1986 Frantsilan Kehäkukka vuokrasi koulun kunnalta. Vuonna 2014 Kehäkukan yrittäjäpariskunta Tiina ja Olli Ahonen ostivat rakennuksen kunnalta ja jatkavat toimintaansa Kahvila-ravintolana ja Frantsilan luontaistuotteiden myymälänä. Rakennuksessa toimii myös lukuisia paikallisia käsityöyrityksiä, kunnan matkailuinfo, Yrttien näytepuutarha ja lisäksi vuodesta 1988 Kehäkukka on ollut m/s Purimo-laivan kotisatama. Paikasta onkin muodostunut merkittävä matkailu- ja vierailukohde myös ulkopaikkakuntalaisille .

Vanha koulurakennus jatkaa 140 vuotista matkaansa toivottavasti vielä pitkään

FRANTSILAN LUOMUYRTTITILAN HISTORIA VUODESTA 1981 NYKYPÄIVÄÄN

Frantsilan Luomuyrttitila on luomuyrttiviljelyn ja -yrttituotteiden uranuurtaja niin Suomessa kuin Pohjoismaissa. Tällä hetkellä korkealaatuiset luomutuotteet sekä Frantsilan kehittämät luontaishoidolliset kokonaisuudet ja –koulutukset tunnetaan aina Japania myöten. Hämeenkyrön Kyröspohjan kylän kansallismaisemissa sijaitseva 300 vuotta vanha sukutila siirtyi tyttärentyttärelle 1980-luvun alussa. Tilasta ja siihen läheisesti liittyvistä muista toiminnoista on kehittynyt 35 vuodessa tunnettu ja luotettu Frantsila-brändi. Frantsilan Hyvän Olon perhe koostuu Frantsilan Luomuyrttitilasta, Frantsilan Hyvän Olon Keskuksesta ja Frantsilan Kehäkukasta.

Agronomit Virpi Raipala-Cormier ja hänen kanadalaissyntyinen puolisonsa Jim Cormier perustivat Frantsilan Luomuyrttitilan tavoitteenaan edistää yrttitietoutta ja terveitä elämäntapoja. Molemmat vihkiytyivät kasvien maailmaan jo kouluikäisinä; Jimiä viehätti puutarhanhoito ja Virpi valmisti nuorena tyttönä yrttiteesekoituksia ja ihonhoitoöljyjä. Molempia kiinnosti jo varhain yrttien ja rohtokasvien luomuviljely ja kasveista saatavat lääkinnälliset tuotteet. Suomalaisen kansanlääkinnän ja nykytutkimuksen kautta he ovat kehittäneet noin 250 itsehoidollista yrttituotetta.

Luonnonmukainen viljely, kestävän kehityksen ajattelu, ihmisen fyysisen, psyykkisen kuin henkisen puolen kokonaisvaltainen hoitaminen ovat olleet alusta alkaen Frantsilan pääajatuksena. Kolmen vuosikymmenen aikana on yrttien lääkinnällisistä ominaisuuksista tehty runsaasti tutkimusta ja tuotekehitys on ollut huimaa.

Yrttitilan idylliset rakennukset toimivat nykyisin Frantsilan Hyvän Olon Keskuksena, joka on keskittynyt mittatilausohjelmapalveluihin, -luentoihin ja -lyhytkursseihin sekä TYKY- ja TYHY-koulutustilaisuuksiin. Virkistäviä ja hemmottelevia ohjelmia ovat mm. hartia- ja niskahoidot, kasvohieronnat, yrttipolku-, tuoksupaja-, hoitava parfyymi- sekä turve- ja yrttisaunaelämykset. Tilalla on myös kokous-, majoitus- ja lomailumahdollisuus luontaishoitopalveluineen.

Tampere-Vaasa -tien varteen Pappilanjoen rannalle syntyi 1987 matkailijoiden suosima Frantsilan Kehäkukka, jossa toimii kasvisravintola, kahvila, yrttituotemyymälä sekä kolmensadan kasvin näytetarha –  yrttitarha. Kehäkukka on avoinna joka päivä ympäri vuoden palvellen sekä yksittäisiä matkailijoita, että ryhmiä.

Frantsila on ollut jo kolme vuosikymmentä dynaaminen, ihmistä ja luonnon tasapainoa edistävä yritys, joka on saanut runsaasti niin kotimaista kuin ulkomaista kiitosta palkintoineen ja tunnustuksineen. Frantsila on palkittu esimerkiksi ”Vuoden maatalousyrittäjä 1989”, Vuoden 1989 Hämeenkyrön yrittäjä, Virpi Raipala-Cormierille annettu ”Vuoden 2000 nainen” sekä 2004 ”Vuoden Pirkanmaan yrittäjä”.

collagefrantsila